Tämän kuvan otin vaan ihan sen takia kun paikka oli vaan jotenkin kivan näköinen. En tiedä mitä nuo hedelmät on, ne ovat suunnilleen kirsikkatomaatin kokoisia ja raakoina keltaisia/oransseja.

Ne näyttävät syötäviltä, mutta kaikkihan ei ole aina sitä miltä näyttää. Eli en uskaltanut maistaa näitä ennen kuin kysyn joltain viisaammalta mitä ne ovat. Luulen että tämä seuraavan kuvan hedelmä on persikka, mutta en ole ihan varma..Noita punaisia marjoja kasvoi sekä puutarhoissa, että tien vieressä.

Tämä kuva on otettu läheisen koulun pihasta. Pihaa ympäröivät verkkoaidat, eräs rakennus on maalattu kokonaan graffiteilla ja ympäristö on muutenkin luotaantyöntävä.

Tässä sisäpihaa..

Ja tietysti matkalle sattui kuollut varpunen, enkä voinut hillitä itseäni ja olla testaamatta kameran makrokuvausta  Noita varpusia on täällä todella paljon, nytkin kuuluu koko ajan sirkutusta ikkunasta.

Tämä simppeli talo oli jotenkin viehättävän näköinen iltaauringossa, vaikka se onkin hieman yksinkertainen.

Täällä alkaa olla aika kuivaa ja keltaista. Vehreys joka täällä oli meidän saapuessa huhtikuun lopussa, on kadonnut lähes kokonaan lukuunottamatta puita ja pensaita. Taustalla näkyy meitä ympäröivät vuoret ja etualalla roskis kreikkalaiseen tyylin epäsiistinä..

Jalkakäytävälle kasvavat viinirypäleet alkavat kohta olla syötävän kokoisia :) Niitä kasvaa lähestulkoon jokaisessa pihassa, myös virastotalojen pihassa.

Ammattikorkean lähellä on paloasema, jossa ukot istuvat aina ulkona terassilla juttelemassa ja hälytysajojen äänet kantautuvat selvästi koululle.

Pari viikkoa sitten paikalliset oppilaat veivät meidät yöllä katsomaan "kummitustaloa". Paikka sinällään ei ollut pelottava, mutta puskista kuuluvat rapinat saivat minutkin hypähtämään pari kertaa käärmeiden pelossa :) Otin eilen kuvan tästä autiotalosta ja käytin kameran korostettu väri-ominaisuutta  korostaakseni talon kummitusmaisuutta :) Talo on suhteellisen uuden ja kalliin näköinen, mutta jostain syystä rakentaminen on jäänyt kesken ja talo jäänyt autioksi.

Melkein heti kuvan ottamiseen jälkeen luokseni tuli kreikkalainen, n. 11-vuotias tyttö joka sanoi minulle kreikaksi jotain. Sanoin hänelle englanniksi, että en puhu kreikkaa ja jatkoin matkaani. Hän ajoi minut pyörällä kiinni ja rupesi kyselemään juttuja, englanniksi :) Sen verran hyvin puhui englantia, että oli varmaan varakkaammasta perheestä tai sitten Kreikan opetusmetodit ovat muuttuneet viime vuosina, sillä parikymppiset eivät puhu englantia läheskään yhtä hyvin.