Eilen aamulla rannalle mennessä yritettiin ostaa junalippuja huomiselle Ateenan matkalle. Kun oltiin saatu liput Neoi Poroihin, yritin ostaa lippuja Ateenaan, tuloksetta. Mies sanoi jotain kreikaksi ja huitoi samalla meitä menemään pois jonosta. Että se siitä sitten. Samainen mies seikkaili ennen ensimmäisten lippujen ostoa edestakaisin tiskin ja toiseen huoneen väliä. Olisiko ollut hieman hidaskäynnisteinen aamu. Päätettiin yrittää uudelleen palatessa, josko vaikka myyjä vaihtuisi.

Meidän edessä rannalla oli iso ja hieman pelottava koira. Sillä oli tosi isot korvat ja tassut, ja jollain tapaa se muistutti sutta. Omalla tavallaan vaikuttavan näköinen ilmestys. Siinä se varjossa makoili suojassa paahtavalta kuumuudelta.

Jossain vaiheessa se vaihtoi asemapaikkaansa kauemmas, en tiedä hätistikö mies sen tiehensä vai halusiko se vaan vauhtaa maisemaa.

Ja sitten meidän oma suosikki, Blanco joka asustelee koulun ympäristössä. Sen on tosi nätti koira, turkkikin on yllättävän kiiltävä. Nyt kun täällä ei ole enää ketään muita kuin me, se seuraa meitä joka paikkaan. Pyykin pesuun poikien asuntolalle tai koulurakennukselle :) Tuossa se  aina illalla ja aamulla makaa meidän asuntolan oven edessä. Tosi symppis kaveri vaikka en koirista yleensä välitä sen kummemmin. En ole kyllä silitellyt sitä, tiedä mitä kirppuja siitä saisi. Kunhan aina jutustelen sille :)

Sääliksi käy aina kun sen näkee, koska se on niin laiha. Ruokaahan se olisi vailla mutta eipä meillä ole mitään antaa sille. Kerran sorruin ostamaan sille yhden ison purkin ruokaa(2 €/prk), se tekikin hyvin kauppansa. Parempi kai on että se ei totu siihen että meiltä saa ruokaa. Tosin koirat ovat tottuneet siihen, että oppilaat antavat ruoanjämiä ja keittiöhenkilökunta antoi niille ruoantähteitä. Nyt kaikki on lomalla eikä täällä ole kukaan ruokkimassa koiria.

Näin somasti se aina köllöttelee ja katselee. Tuolla vesiletkulla voidaan sentään edes antaa sille juotavaa. Oppilaat aina juottivatkin iltaisin koiria kun ne kerääntyvät päivän jälkeen asuntolan eteen.

Rannalta palatessa saatiin sitten ostettua ne junaliput :) Mies tiskin takana oli vaihtunut ja tämä toinen oli paljon yhteistyökykyisempi. Englantia ei hänkään kyllä oikein osannut. Onneksi muistan jo ulkoa miten ostaa lippu ja kirjasta näytin että halutaan istupaikat. Ja nehän me saatiin, ai onnen päivää :) Tyytyväisinä mentiin odottamaan taksia, joka ei tullutkaan sitten ilman soittamista :p

Eilen juna oli paluumatkalla niin täysi, että istupaikka oli haave vain. Meidän hienosta taktiikasta huolimatta. Junaa piti vaihtaa Larissassa ja me seurasimme muutamaa nuorta, jotka olivat myös menossa Karditsaan. Ihmiset odottivat laiturilla junaa, kunnes tuli kuulutus jonka jälkeen alkoi valtava ihmisvyöry ja töniminen kohti alikulkuväylää. Raide oli vaihtunut ja kaikilla oli hirveä kiire saada hyvä paikka.

Jotain uskomatonta on se, miten kreikkalaisilla ei ole minkäänlaista kykyä käytännöllisyyteen tai järjestelmällisyyteen. Kukaan ei ikinä tunnu tietävän miltä raiteelta juna lähtee ennen kuin lähtöön on 1 minuutti. Ja miksi ihmeessä pitää myydä lippuja täyteen junaan? Tälläkin kertaa käytävä oli täynnä ihmisiä kun kaikki eivät mahtuneet istumaan. Monesti teinit valtaavat istumapaikat ja vanhukset jotka tulevat junaan myöhemmin, joutuvat  seisomaan. Ei puhettakaan että vanhemmille annettaisiin paikka. Miksei juniin voisi lisätä vaikka muutamaa vaunua niin että kaikki mahtuisivat istumaan. Luulisi että muinaisten kreikkalaisten jälkeläiset olisivat oppineet hieman enemmän. Ehkä ihmisillä ei käy edes mielessä että asiat voisivat olla ihan toisin, eivätkä näin ollen osaa kaivata sellaista. Ihana Suomi, ihana VR :)

Meidän vieressä seisoi keski-ikäinen perheenisä, joka oli mieltynyt mihinkäs muuhunkaan kuin raapimaan muniaan. Ensin housun päältä, sitten housun sisältä ja lopulta hän seisoi käsi housussa. Siis hyi hemmetti!! Eikä tätä toimitusta voinut olla nekemättä kun ukko seisoi keskellä käytävää. Tämän jälkeen hän rupesi hieromaan vaimonsa niskaa, niillä todella "puhtailla" käsillään. Että näin..

Huomenna sitten kohti Ateenaa ja sivistävää reissua :) Tänään on vielä pestävä pyykkiä, siivottava ja pakattava tavarat. Illalla mennään sitten viimeisen kerran syömään Centraleen jotain tosi epäterveellistä, makeaa herkkua :) Päivittelen blogia viikon aikana aina kun pystyn, viimeistään sitten Suomesta.